Spektroliitti
Maailman kaunein labradoriitti
Spektroliitti, jota louhitaan Ylämaan kunnan
peruskalliosta, täyttää kotimaisista vientikivistä parhaiten
jalokivelle asetettavat kolme vaatimusta: kauneuden,
kovuuden ja harvinaisuuden. Värikkyydessään ja
vaihtelevuudessaan se kuuluu
kauneimpien labradoriitti kivien joukkoon, sen kovuus (6,5
Mohs) on esimerkiksi
yhtä suuri tai suurempi kuin opaali-jalokiven ja sitä
esiintyy todella hyvälaatuisena
ja Spektroliitti nimisenä keskeisesti Ylämaalla.
Kiven yleisnimi on labradoriitti Labradorin niemimaan
mukaan, jossa kiveä
ensimmäisen kerran tavattiin V. 1770. Labradoriitti on
plagioklaasia joka on
kahden maasälpälajin, albiitin eli natronmaasälvän ja
anortiitin eli
kalkkimaasälvän isomorfinen seos.
Spektroliitti kuuluu trikliiniseen kidejärjestelmään. Lohko
suuntia on kaksi ja
ne ovat jokseenkin kohtisuorassa toisiaan vastaan. Kiilto on
lasimainen. Kiven
jollakin lohkopinnalla näkyy usein suoraviivaista ns.
kaksoisviirukkeisuutta.
Spektroliitin kiehtovuus perustuu paljolti sen värien ja
sävyjen rajattomaan
vaihteluun, joka vielä korostuu mitä suurempi kide on. Värit
vaihtelevat
kaikissa spektrin väreissä tai heijastelevat suomalaisen
maiseman eri sävyjä -
kullanruskeista syvimpiin sinisiin. Värileikin
(labradorisoinnin) aiheuttajana on
interferenssi-ilmiö valon taittuessa eri tavoin kiven valoa
heijastavista tasoista.
Spektroliitti löydettiin välirauhan aikana 1940-luvun
alussa, kun myös Ylämaalla
rakennettiin puolustuslinjaa itärajalle (Salpalinja).
Ensimmäiset spektroliittikiteet
löytyivät panssarieste kivistä. Jalokiviasiantuntijat
pitävät Ylämaan spektroliittia
maailman kauneimpiin kuuluvana labradoriittina. Se onkin
kauneutensa ja
vaihtelevuutensa ansiosta vakiinnuttanut paikkansa
suosituimpien jalokivien
joukossa ja sitä viedään lähes kaikkialle maailmassa.
<Spektroliitin
löytöhistoria
|
|