Spektroliitti
Maailman kaunein labradoriitti

Spektroliitti, jota louhitaan Ylämaan kunnan peruskalliosta, täyttää kotimaisista vientikivistä parhaiten jalokivelle asetettavat kolme vaatimusta: kauneuden,
kovuuden ja harvinaisuuden. Värikkyydessään ja vaihtelevuudessaan se kuuluu
kauneimpien labradoriitti kivien joukkoon, sen kovuus (6,5 Mohs) on esimerkiksi
yhtä suuri tai suurempi kuin opaali-jalokiven ja sitä esiintyy todella hyvälaatuisena
ja Spektroliitti nimisenä keskeisesti Ylämaalla.

Kiven yleisnimi on labradoriitti Labradorin niemimaan mukaan, jossa kiveä
ensimmäisen kerran tavattiin V. 1770. Labradoriitti on plagioklaasia joka on
kahden maasälpälajin, albiitin eli natronmaasälvän ja anortiitin eli
kalkkimaasälvän isomorfinen seos.

Spektroliitti kuuluu trikliiniseen kidejärjestelmään. Lohko suuntia on kaksi ja
ne ovat jokseenkin kohtisuorassa toisiaan vastaan. Kiilto on lasimainen. Kiven
jollakin lohkopinnalla näkyy usein suoraviivaista ns.  kaksoisviirukkeisuutta.

Spektroliitin kiehtovuus perustuu paljolti sen värien ja sävyjen rajattomaan
vaihteluun, joka vielä korostuu mitä suurempi kide on. Värit vaihtelevat
kaikissa spektrin väreissä tai heijastelevat suomalaisen maiseman eri sävyjä -
kullanruskeista syvimpiin sinisiin. Värileikin (labradorisoinnin) aiheuttajana on
interferenssi-ilmiö valon taittuessa eri tavoin kiven valoa heijastavista tasoista.

Spektroliitti löydettiin välirauhan aikana 1940-luvun alussa, kun myös Ylämaalla
rakennettiin puolustuslinjaa itärajalle (Salpalinja). Ensimmäiset spektroliittikiteet
löytyivät panssarieste kivistä. Jalokiviasiantuntijat pitävät Ylämaan spektroliittia
maailman kauneimpiin kuuluvana labradoriittina. Se onkin kauneutensa ja
vaihtelevuutensa ansiosta vakiinnuttanut paikkansa suosituimpien jalokivien
joukossa ja sitä viedään lähes kaikkialle maailmassa.

<Spektroliitin löytöhistoria